Virtsaamispakko, johon yleensä liittyy tihentynyt (päiväaikainen) virtsaamistarve ja/tai yövirtsaisuus
Virtsankarkailua noin 1/3:lla potilaista (1)
Ponnistusvirtsankarkailu
Virtsan karkaaminen ponnistuksessa tai fyysisessä rasituksessa
Pakkovirtsankarkailu
Virtsan karkaaminen virtsaamispakko-oireen yhteydessä tai heti sen jälkeen
Sekatyyppinen virtsankarkailu
Yhtäaikainen ponnistus- ja pakkovirtsankarkailu
Ylivuotovirtsankarkailu
Akuuttiin tai krooniseen virtsarakon tyhjenemishäiriöön (retentioon) liittyvä virtsan karkaaminen
Avaa ja tulosta esitietolomake.
Virtsaamispäiväkirjan ensimmäinen sivu on ohje, miten mittaustaulukkoa käytetään. Päiväkirjasivuja on kolmelle vuorokaudelle. Jos tarvitset ainoastaan kaksi vuorokautta, tulosta ohje + kaksi sivua.
Avaa ja tulosta virtsaamispäiväkirja.
Lomake on lääkärin/hoitajan täytettävä. Toiselta sivulta löytyvät ohjeet lomakkeen tulkintaa varten.
Avaa ja tulosta virtsankarkailun erottelupistelomake.
Haitta-astelomakkeen ensimmäinen sivu potilaalle täytettäväksi ja toinen sivu ohje lääkärille.
Avaa ja tulosta virtsankarkailun haitta-astelomake.
Avaa ja tulosta virtsankulun DAN-PSS-1-oirekysely.
Jotain potilas kertoo
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat huomioi lisäksi:
Potilaalle annetaan:
Naiset:
Miehet:
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat huomioi lisäksi:
Naiset lisäksi:
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat huomioi lisäksi:
Naiset:
Miehet:
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat huomioi lisäksi:
R35 Runsasvirtsaisuus (tihentynyt virtsaamistarve yöllä, tiheä virtsaaminen, nokturia, pollakisuria)
R33 Virtsaumpi
N39.3 Ponnistusinkontinenssi
N39.4 Muu virtsanpidätyskyvyttömyys (refleksi-inkontinenssi, pakkoinkontinenssi, ylivuotoinkontinenssi)
N32.82 Yliaktiivinen rakko
N31.0 Neurogeeninen yliaktiivinen rakko
Anamneesi
Yleisanamneesi:
Gynekologinen anamneesi
Tutkimukset miehillä
Virtsankarkailu
Toteutetut fysioterapiahoidot
Tehdyt lääkehoitokokeilut
Nykytila
Rakon hallintaa parantavia elämäntapamuutoksia
Lääkehoito
Myös sekatyyppisen virtsankarkailun hoidossa voidaan käyttää lääkehoitoa, jos pakkokarkailu on hallitseva oire.
Muut hoidot
Erikoissairaanhoidossa
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat lääkehoidossa huomioitavaa:
Lantionpohjan lihasharjoittelu
Lantionpohjan ohjattu lihasharjoittelu ja fysioterapia vähentävät virtsankarkailua ponnistusvirtsan-karkailussa ja saattavat vähentää myös muun tyyppistä karkailua
Käypä hoito -suosituksessa ei ole mainittu näytöltään tehokasta lääkettä.
Gerasteeniset (hauraat) ja monisairaat huomioi lisäksi:
Harkittavissa sama hoito potilaan yleistila huomioiden.
Muistettava vessassa käymisen helpottaminen:
Ylivuotovirtsankarkailun hoidoksi soveltuu parhaiten toistokatetrointi. Kestokatetrointia tulisi välttää. Kestokatetri soveltuu tilapäiseen käyttöön kroonisessa virtsaummessa ennen kuin potilas hoidetaan leikkauksella. Ensisijaisesti tulisi käyttää silikonista katetria. Erityisen tärkeää tämä on, jos katetria pidetään pitkään. Toistokatetrointi on hyvä kroonisen virtsaummen hoitomuoto soveltuvissa tapauksissa (edellyttää potilas tai hänen omaisensa pystyy tekemään katetroinnin).
Häpyluun yläpuolinen katetri (suprapubinen kystostooma) on ainoa mahdollisuus, jos katetrointi ei onnistu virtsaputken kautta. Katetrin asettamiseen liittyy kuitenkin merkittävä vakavien komplikaatioiden riski, jonka takia sen tarpeellisuus pitää huolellisesti arvioida. Jos potilaalle on tehty alavatsaleikkaus, häpyluun yläpuolinen katetri asetetaan ultraääniohjauksessa.
Voit tulostaa itsehoito-ohjeita täältä.
Anamneesi
Yleisanamneesi:
Gynekologinen anamneesi
Tutkimukset miehillä
Virtsankarkailu
Toteutetut fysioterapiahoidot
Tehdyt lääkehoitokokeilut
Nykytila